Velkajarru Bremenissä: tuomioistuin neuvottelee budjettikriisistä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Neuvottelut Bremenin osavaltion tuomioistuimessa Bremenin budjettitilanteesta: lainat, velkajarru ja ilmastokriisi huomion kohteena.

Verhandlung vor dem Bremer Staatsgerichtshof zur Haushaltslage Bremens: Kredite, Schuldenbremse und Klimakrise im Fokus.
Neuvottelut Bremenin osavaltion tuomioistuimessa Bremenin budjettitilanteesta: lainat, velkajarru ja ilmastokriisi huomion kohteena.

Velkajarru Bremenissä: tuomioistuin neuvottelee budjettikriisistä

Bremenissä merkit viittaavat oikeudelliseen kiistaan. Oikeusistuin käsitteli 10.9.2025 valtion kiistanalaista lainanottoa vuosille 2023 ja 2024. Painopisteenä on kysymys siitä, onko Bremen noudattanut määriteltyjä velkajarrun sääntöjä, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2020 lähtien. Tämä tarkoittaa, että kotitalouksien hoito on tasapainotettava ilman uusia lainoja. Siitä huolimatta Bremen on ottanut viime vuosina merkittäviä lainoja poikkeuksen perusteella. Tämä aiheutti kohua erityisesti Bremenin CDU:n keskuudessa, joka haastaa osavaltion hallituksen budjettisuunnitelmia oikeuteen.

Kiista sai erityisen sysäyksen Bremenin hakemuksesta 2,7 miljardin euron lisärahoituksesta vuoden 2023 talousarvioon. Argumentteja käsiteltiin muun muassa koronakriisin seurauksista, Ukrainan sodan vaikutuksista sekä energia- ja ilmastokriisistä. Bremenin senaatti mainitsee poikkeuksellisen hätätilanteen, jonka pitäisi oikeuttaa nämä toimenpiteet. CDU puolestaan ​​ei pidä ilmastokriisiä tällaisena hätätilanteena ja on kyseenalaistanut lainaamisen laillisuuden. Bremenin osavaltion perustuslain pykälän 131 a mukaan uusi velka on sallittu vain tietyin edellytyksin, ja CDU on sitä mieltä, että nämä ehdot eivät täyty. Piirilehti raportoitu.

Menettely ja mahdolliset seuraukset

Oikeustuomioistuin julkistaa 23.10.2023 tuomionsa, joka myös kyseenalaistaa, voidaanko poikkeuksia soveltaa ennakoitavissa oleviin kriiseihin. Tuomioistuin ilmaisi nämä epäilykset istunnossa ja jopa totesi, että jotkin maaliskuun 2023 talousarvion päätökset olivat laittomia. Yksi kritiikki oli se, että luottolupa ei ollut sallittu usean vuoden ajan, mikä johti lisätalousarvioon, joka Bremenin oli lopulta ohitettava. Tuomioistuin kyseenalaisti erityisesti ilmastonsuojelun syyt. Tuomari Sperlich jopa nosti esiin ajatuksen "mitä tahansa" säännöstä: mitä pidempään kriisitilanne kestää, sitä perustellumpia syitä lisälainoihin pitää olla.

Bremenin CDU esittää myös toisen syytöksen: budjettisuunnitelmat on laadittava niin, että budjettipoliittiset ratkaisut löydetään ajoissa ja ne rahoitetaan säännöllisillä resursseilla. Tämä oli nähtävissä myös taz lukea. CDU painottaa, että vastuuta ilmastonsuojelusta ei voi siirtää uuden velan otolle.

Konteksti ja vertailukelpoiset tapaukset

Velkajarrut ja budjettilaki eivät ole vain kuuma aihe Bremenissä. Selvä esimerkki lähimenneisyydestä on liittovaltion perustuslakituomioistuimen marraskuussa 2023 antama päätös, jonka mukaan lisätalousarviossa miljardeja menoja luokiteltiin perustuslain vastaisiksi. Tuomioistuin katsoi, että lainsäätäjä ei ollut riittävästi selittänyt, missä määrin hätätilanne ja sen vastatoimet liittyvät riittävästi toisiinsa. Tämä vahvistaa huolenaiheita, joista Bremenin osavaltion tuomioistuin parhaillaan keskustelee. Myös Bremenissä samanlainen argumentti voisi johtaa budjettisuunnitelmien pätemättömyyteen, vaikka valtio haluaakin tuoda esiin erityiset haasteet, joita Covid-19-pandemian kaltaiset katastrofit ovat nostaneet esiin.

Tulevat viikot jatkuvat todennäköisesti jännittävinä, kun Bremenin asukkaat odottavat osavaltion tuomioistuimen päätöstä – ja kuinka kaupunki voi kantaa vastuunsa tulevaisuudesta ylittämättä velkajarrua.

Quellen: