Berliini johtaa bussikaistoilla – mutta missä on edistyminen?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Berliinissä, jonka pituus on 121 kilometriä, on suurin bussikaistojen osuus Saksassa. Senaatti ei kuitenkaan suunnittele uusia bussikaistoja.

Berlin hat mit 121 km den höchsten Anteil an Busspuren in Deutschland. Doch der Senat plant keine neuen Busspuren.
Berliinissä, jonka pituus on 121 kilometriä, on suurin bussikaistojen osuus Saksassa. Senaatti ei kuitenkaan suunnittele uusia bussikaistoja.

Berliini johtaa bussikaistoilla – mutta missä on edistyminen?

Bussit kadulla – entä Saksan kaupunkien bussikaistat? Nykyinen kaupunkivertailu osoittaa, että Berliinissä, jossa on vaikuttavat 121 kilometriä bussikaistoja, on Saksan korkein erikoiskaistojen osuus. Tämä vastaa noin 2,3 % koko tieverkosta. Tämä käy ilmi German Environmental Aidin (DUH) tutkimuksesta, jossa kerättiin tietoja 40 kaupungista. Toisella ja kolmannella sijalla seuraavat Aachen ja Mainz 1,4 prosentin osuudella. Myös München ja Hampuri lähestyvät ja osoittavat, että bussikaistat ovat erittäin suosittuja monissa kaupungeissa.

Mutta entä muut kaupungit? Vain viisi 40 tutkitusta paikasta pystyi varaamaan yli 1 % tieverkostostaan ​​bussikaistoja varten. Sen sijaan kaupungeissa, kuten Hallessa (Saale), Krefeldissä, Magdeburgissa ja Oberhausenissa, ei ole edes bussikaistoja. Jürgen Resch, DUH:n liittovaltion toimitusjohtaja, on arvostellut jyrkästi bussikaistojen pientä osuutta useimmissa suurissa kaupungeissa. Hän huomauttaa, että pop-up-linja-autokaistat ovat kustannustehokas ja välittömästi tehokas ratkaisu liikenneruuhkien ja myöhästyneiden bussien välttämiseen, mikä paitsi heikentää ilmanlaatua, myös lisää hiilidioksidipäästöjä.

Kritiikkiä ja toimimattomuutta

Berliinissä senaatti ei suunnittele uusia bussikaistoja huolimatta lakimuutoksesta, joka helpottaisi uusien bussikaistojen luomista. Tämä on johtanut tyytymättömyyteen SPD:ssä liikennevaliokunnassa. CDU puolestaan ​​väittää, että bussikaistat vievät tilaa muilta tienkäyttäjiltä, ​​mikä lisää keskustelua. Kölnin, Stuttgartin ja Bremenin kaltaiset kaupungit eivät myöskään ole osoittaneet uusia bussikaistoja, mikä lisää vastuuhenkilöiden painetta puuttua ongelmaan.

Toinen huolenaihe on olemassa olevien bussikaistojen käyttö. Usein niitä vapautetaan muun tyyppiseen liikenteeseen joko tiettynä ajankohtana tai lisäkylttien kautta, mikä lisää valvontaa. Lisäksi linja-autokaistat ovat usein moottoriajoneuvojen käytössä tai pysäköitynä, mikä heikentää merkittävästi näiden erikoiskaistojen tehokkuutta. Myönteinen trendi on kuitenkin se, että monissa kaupungeissa käytetään yhä enemmän liikennevaloissa linja-autojen etusijaa lyhentääkseen matka-aikoja.

Vaihtoehdot ja tulevaisuuden lähestymistavat

Esimerkki luovemmasta lähestymistavasta on Düsseldorf, jossa kaupunki aikoo luottaa enemmän sekaratkaisuihin. München sen sijaan pyrkii yhdistämään bussireittejä keskeisille reiteille ja on lisännyt vuoroja yhteyksien parantamiseksi. Nämä lähestymistavat osoittavat, että ei ole vain pulaa bussikaisista, vaan myös innovatiivisista ideoista paikallisliikenteen parantamiseksi.

Vuoropuhelu linja-autoliikenteen tulevaisuudesta Saksan kaupungeissa ei saisi koskaan päättyä, koska viime kädessä monien kansalaisten liikkuvuus riippuu näistä päätöksistä. Nähtäväksi jää, miten kaupungit vastaavat nykyisiin haasteisiin ja esitetäänkö uusia ratkaisuja lähiaikoina.

Quellen: