Kolme afgaania kirkon turvapaikassa: Toivo uudesta tulevaisuudesta Saksassa

Kolme afgaania kirkon turvapaikassa: Toivo uudesta tulevaisuudesta Saksassa

Bremenissä, tarkemmin sanottuna Lesumissa, kirkon turvapaikka-asioista keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Pääpaino on kolmessa afgaanissa, jotka pakenivat kotimaastaan ​​kymmenen ja yksitoista vuotta sitten ja asuivat Ruotsissa useita vuosia. Siellä he kävivät koulua, suorittivat koulutuksen ja työskentelivät töissään. Mutta työkielto ja uhka kotiuttamisesta Afganistaniin saivat hänet muuttamaan Saksaan. EU-lain mukaan vastuu on se maa, joka ottaa ensimmäisenä vastaan ​​pakolaisia ​​Eurooppaan – ja se voisi olla Ruotsi. Weser kuriiri raportoi, että afgaanit voidaan lähettää takaisin Ruotsiin kuuden kuukauden kuluessa, elleivät he nauti kirkon turvapaikan suojelua.

Tällä hetkellä kaksi kolmesta miehestä on jo hakenut kirkollista turvapaikkaa Lesumin ylösnousemuskirkosta, kun taas yhden prosessi on vielä kesken. Kirkkoyhdistyksen turvapaikan toimitusjohtaja Lars Ackermann on tarkastellut miesten tilannetta yksityiskohtaisesti ja on vakuuttunut, että heillä on "nolla tulevaisuus" Afganistanissa. Saksassa ammattitaitoisten työntekijöiden jatkuvasta pulasta johtuen heidän koulutuksensa voisi olla etu ja säästää myös valtion kustannuksia. Deutschlandfunk Nova huomauttaa, että vaikka tämäntyyppistä turvapaikkaa ei olekaan laillisesti tunnustettu, sitä tukevat moraaliset vakaumukset ja ne suojaavat ihmisiä karkotukselta.

Haasteet ja parhaat mahdollisuudet pakolaisille

Kirkon turvapaikan keskeinen näkökohta on mahdollisuus saada aikaa turvapaikkahakemusten uudelleenarviointiin. Suojelu myönnetään yleensä vaikeuksissa, kun on olemassa akuutti uhka hengelle tai jäsenelle, kuten kolmen afgaanin tilanne osoittaa. Miehillä tulee myös olla positiivinen näkemys maalle jäämisestä. Monet toivovat karkottamisen esteitä, jotka voisivat johtua valtion vainosta. Uskontopolitiikan asiantuntija-aloite tiivistää, että kirkon turvapaikan oikeusperusta perustuu poliittisiin sopimuksiin eikä oikeudelliseen perustaan. Tämä johtaa jännittävään, vaikkakin juridisesti kyseenalaiseen tilanteeseen.

Haasteita afgaaneille ei ole pelkästään turvapaikkamenettelyjen epävarmuudessa, vaan myös yhteiskunnallisessa hyväksynnässä. Koska miehillä on länsimaalainen tausta, he pelkäävät, ettei heitä oteta hyvin vastaan ​​Afganistanissa. He ovat motivoituneita työskentelemään tavoitteena päästä nopeasti eroon valtionetuista - mutta on epäselvää, miten turvapaikkaviranomaiset ratkaisevat heidän hakemuksensa. Tietty toiveikka kuitenkin säilyy, sillä Saksa ei tällä hetkellä karkota Afganistaniin rikollisia lukuun ottamatta rikollisia ja voisi siksi löytää pragmaattisemman ratkaisun.

Kirkkojen ja yhteisöjen rooli

Yhteisöjen ja kirkkojen tuki on välttämätön osa turvapaikkaprosessia. Kirkon turvapaikka on ollut suojavälineenä yli 40 vuoden ajan ja se on antanut toivoa lukuisille pakolaisille. Vuoden 2022 lukujen mukaan 859 protestanttista, 243 katolista ja 15 vapaakirkkoyhteisöä tarjosi turvaa suojelua hakeville. Uskontopolitiikan asiantuntija-aloite korostaa, että kirkon turvapaikan perinne juontaa juurensa muinaisiin ajoiin ja sillä on edelleen tärkeä rooli pakolaisten käsittelyssä. Kirkkoja kritisoidaan kuitenkin myös siksi, että ne voivat heikentää voimassa olevaa lakia ja estää karkotukset.

Lesumista kotoisin olevien kolmen afgaanien tilanne ei ole vain yksittäinen pakotarina, vaan se heijastaa myös monimutkaista keskustelua karkottamisesta, suojelusta ja ihmisten kohtalosta. Tulevat viikot ovat ratkaisevia sen suhteen, voidaanko heille tehdä uusi elämä Saksassa mahdolliseksi ja miten.